(lisäsin kuvia sen varalta jos joku kuvittelee vielä jotain muuta tehotuotannosta. ei verisiä kuvia)
Eläinten kohtelu tehotuotannossa on ehkä pahin rikos historiassa.
Kesykana on luultavasti maailman laajimmalle levinnyt lintu. Jos lajin menestystä mitataan numeroin, kanat, lehmät ja siat ovat menestyneimpiä eläimiä ikinä.
Kesytetyt lajit kuitenkin maksoivat "menestyksestään" ennennäkemättömällä yksilötason kärsimyksellä.
Tehotuotantoeläinten olemassaolosta ei tee erityisen julmaa vain se, miten ne tapetaan, vaan ennen kaikkea se, miten ne joutuvat elämään.
Ihmiset haluavat eläimistä lihaa ynnämuuta hyötyä, joten ihmisten täytyy pitää huolta että eläimet säilyvät hengissä ja lisääntyvät. Tämän pitäisi teoriassa suojella eläimiä äärimmäiseltä julmuudelta. Jos farmari pitää lehmää muttei anna sille ruokaa ja vettä, maitoa ei kauaa tule ja lehmä nääntyy kuoliaaksi. Valitettavasti ihmiset voivat aiheuttaa valtavaa kärsimystä tuontantoeläimille tavoilla, jotka eivät vaaranna eläinten hengissäpysymistä ja lisääntymiskykyä. Tuotantoeläimet ovat perineet villeiltä esi-isiltään monia fyysisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita. Farmarit voivat laiminlyödä nämä tarpeet joutumatta kärsimään taloudellista tappiota. Eläimet kärsivät suuresti, mutta pysyvät hengissä ja lisääntyvät.
Vaikka eläimen alkuperäiset vaistot eivät ole enää välttämättömiä säilymisen kannalta, ne silti vaikuttavat eläimen tarpeisiin. Nykyajan lehmien, koirien ja ihmistenkään tarpeet eivät vastaa nykyisiä olosuhteita, vaan pikemminkin esi-isiensä olosuhteita kymmeniätuhansia vuosia sitten. (Miksi ihmiset esimerkiksi pitävät makeasta niin paljon? Ei ainakaan siksi, että tällä vuosisadalla meidän pitäisi elääksemme ahmia jätskiä ja suklaata. Se johtuu ennemminkin siitä, että kun kivikautiset esivanhempamme löysivät makeita kypsiä hedelmiä, niitä kannatti syödä mahdollisimman paljon.)
Villit naudat olivat sosiaalisia eläimiä. Ne kommunikoivat, tekivät yhteistyötä ja kilpailivat. Muiden nisäkkäiden tavoin naudat oppivat tarvittavat sosiaaliset taidot leikkimällä. Koiranpennut, kissanpennut, vasikat ja ihmislapset kaikki pitävät leikkimisestä, koska tämä vietti on ollut elintärkeä.
Samoin koiranpennuilla, kissanpennuilla, vasikoilla ja ihmislapsilla on suuri halu läheiseen suhteeseen äitiensä kanssa.
Nykyään farmari voi ottaa vasikan, erottaa sen äidistään, laittaa sen pieneen häkkiin, rokottaa tauteja vastaan, ruokkia ja juottaa, ja ajan tullen keinosiementää sen. Joku voisi ajatella ettei vasikka enää tarvitse suhdetta äitiin tai leikkikavereita, koska se selviää ja lisääntyy ihmisten avulla. Vasikka kuitenkin itse tuntee suurta halua olla äitinsä kanssa ja leikkiä muiden vasikoiden kanssa. Kun vasikka ei voi tehdä niin, se todella kärsii.
Tuotantoeläimet ovat yksilöinä onnettomimpia eläimiä mitä on koskaan ollut. Tilanne on vain pahentunut viime vuosisatoina, kun maatilat ovat väistyneet tehotuotannon tieltä.
Keskiaikaisissa kylissä kanat juoksivat vapaina, nokkivat tunkioita ja rakensivat pesiä latoihin. Jos farmari silloin olisi yrittänyt sulkea tuhat kanaa ahtaaseen kanalaan, siitä olisi todennäköisesti seurannut lintuinfluenssaepidemia, joka tappaisi paitsi kanat, myös monia ihmisiä.
Tieteen kehityksen myötä opimme tuntemaan linnut, virukset ja antibiootit, ja nykyään voimme pitää eläimiä todella huonoissa olosuhteissa. Rokotteet, lääkkeet, hormonit, torjunta-aineet sekä ilmastointi- ja ruokintalaitteet mahdollistavat tuhansien kanojen pitämisen pienissä häkeissä niin, että niistä silti saa munia ja lihaa.
Monet kuvittelevat, että maailmassa elää paljon leijonia, norsuja, valaita ja pingviineitä. Näin on ehkä luonto-ohjelmissa, Disneyn elokuvissa ja lasten saduissa, mutta oikeassa maailmassa se ei enää pidä paikkaansa.
Maailmassa on
40 000 leijonaa
1 000 000 000 sikaa.
500 000 norsua
1 500 000 000 lehmää.
50 000 000 pingviiniä
20 000 000 000 kanaa.
Maailman tuotantoeläimien yhteenlaskettu paino on noin 700 miljoonaa tonnia. Ihmisten 300 miljoonaa tonnia. Villieläimien paino on alle 100 miljoonaa tonnia (tähän laskettu vähintään pari kiloa painavat eläimet).
Tuotantoeläinten vointi koskee siis SUURINTA OSAA maapallon (yli parikiloisista) asukkaista. Kymmenet miljardit tietoiset olennot, joista jokaisella on sisäinen maailma kaikkine tunteineen, elävät ja kuolevat teollisella tuotantolinjalla.
Peter Singer esitti väitteen kirjassaan Oikeutta eläimille, että eläinten tehotuotanto on aiheuttanut enemmän tuskaa ja onnettomuutta kuin kaikki historian sodat yhteensä.
Olemme käyttäneet tieteellistä tietoa eläimistä lähinnä manipuloidaksemme yhä tehokkaammin niiden elämiä tuotannon tarkoituksia varten. Sama tieteellinen tieto on kuitenkin todistanut, että tuotantoeläimetkin ovat tuntevia olioita ja niillä on monimutkaisia sosiaalisia suhteita keskenään. Ehkä ne eivät ole yhtä älykkäitä kuin me, mutta nekin kyllä tuntevat kivun, pelon ja yksinäisyyden. Nekin voivat kärsiä tai olla tyytyväisiä.
On korkea aika ottaa asia huomioon, koska valtamme kasvaessa kasvaa myös kykymme vahingoittaa eläimiä, tai parantaa niiden elämää.
allekirjoittanut kannattaa luomutuotantoa. siinäkin kyllä riittää vielä parantamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti